Isänpäivää on juhlittu täälläkin. Lapset tekivät itse omalle isälleen kortit, joten minun tehtäväkseni jäi muistaa omaa isääni (eli lasten pappaa). Keksin ihan supersimppelin tavan tehdä (tosi, tosi) minin albumin: Otin käyntikorttikokoisia laminointitaskuja ja laminoin kaksipuoleiset kuviopaperinpalat (silppulaatikosta tietysti) taskujen sisään. Kuvat, tarinoinnit (nekin tosi minit) ja koristeet liimasin sitten laminoidun paperin päälle. Koko projektin tekemiseen ei mennyt varmaan kahta tuntia ja saajakin vaikutti olevan tyytyväinen. (En muuten tiedä laminointitaskujen happovapaudesta, mutta se ei tässä projektissa ollutkaan oleellista… säilyy jos säilyy.)

Tarvikkeet (noin suurinpiirtein): October Afternoon-, Cosmo Cricet-, Sassafras Lass- ja Pink Paislee kuviopapereita, nauhoja, Sassafras Lass-  ja American Crafts koristeita, My Little Shoebox-, Adornit ja Doodlebug kirjaintarroja, Dymo Junior -kirjoitin, laminointitaskuja ja saranarengas.

Kiitos kaikille kommenteista ja viesteistä, että jatkaisin blogiani. En tosiaankaan kirjoittanut blogin lopettamisesta siksi, että pyytäisitte minua jatkamaan, mutta kyllä silti tuollaiset kommentit ilahduttavat kovasti. Tämä blogiasia on nyt edelleen mietintämyssyssä, toisaalta en halua menettää blogituttuja mutta toisaalta en halua ahdistua blogin pitämisestä… katsotaan nyt.

Vielä muistutus ensi lauantain askartelutapaamisesta: lauantain 14.11 kokoonnutaan taas Raahessa yhdessä askartelemaan kortteilun, skräppäyksen ja helmeilyn parissa. Ilmoittautua voi vielä allekirjoittaneelle (tai PikkuselleMyylle).

Aloittelin tätä leiskaa jo reilu viikko sitten, mutta vasta nyt sain sen valmiiksi. Tykkään itse sivusta kovasti, tosin oikea alareuna jäi kaipaamaan puolikaarimuotoa mutta en jaksa enää sellaista lisätä. Itse pidän sivussa väreistä (turkoosi yhdistettynä keltaiseen/oranssiin/punaiseen on mun ehdoton lemppari), aiheesta ja nauhoista sekä tietysti nappipuolikaaresta. Joskus kun keksii jonkin kivan jutun on skräppääminen oikeasti aika ihanaa

Vai ei sipuli itketä?! -layout

Tarvikkeet: Bazzill kartonki, October Afternoon-, Sassafras Lass- ja Scenic Route kuviopaperit, Doodlebug- ja American Crafts kirjaintarrat, American Crafts nauhat, nappeja, Autumn Leaves tarinointileimasin ja VersaFine muste.

Tilaukset maailmalta on kotiutuneet, October Afternoonin uutuuspaperit on juuri niin ihania kuin odotinkin niiden olevan. Nyt taidankin taas pitää hieman ostospaussia. Kuviakin olen ottanut ihan harmittavan vähän viime aikoina, pelkkää arkeakaan ei aina jaksa kuvata. Pitäisi varmaan tehdä jotain, että saisi kuvausaiheita

Eilen vietin oman pienen elokuvahetken ja katsoin leffan New In Town. Hömppäelokuvan ystävälle voin suositella! Renee Zellweger on eräs suosikkinäyttelijöitäni ja romanttinen komedia on lempielokuvagenreni. Ja lisäksi elokuvassa on pikkuisen skräppäystäkin

Sainpas skräpättyä yhden sivun tällekin viikolle! Mitään mullistavaa ei tämä(kään) sivu tuo tullessaan, ihan tuttuja peruselementtejä ja vanhaa turvallista tyyliä. Kuvat eivät ole mitään loisto-otoksia, mutta tuon muiston halusin kuitenkin tallettaa  ja siitähän skräppäyksessä on kuitenkin kysymys; jokainen sivu ei vain voi olla mikään merkkiteos

Robotti A1-13 -layout

 Tarvikkeet: Bazzill kartongit, Sassfras Lass kuviopaperi, Stampin’ Up nauha, Jenni Bowlin tarra, American Crafts kirjaintarrat ja nuoli, Studio G leimasimet ja Memento muste.

Hiljaista on edelleen ostosrintamalla, pari kirjaa on tulossa ja October Afternoonin uusimmat paperit (Farm Fresh- ja Report Card kokoelmat). Pitäisi varmaan aloittaa joulukorttien tekeminen, mutta kun ei yhtään kiinnosta… mieluummin käytän vähäisen askarteluaikani nyt skräppäykseen kuin kortteiluun. Vielä 2½ kuukautta työkiertoa jäljellä ja sitten siirryn takaisin vuorotyöhön – kultasiko aika muistot vai oliko minulla ennen enemmän aikaa harrastuksille?!

Lauantaille suunniteltu askartelutapaaminen peruuntui Sen verran kuitenkin pelkästä tapaamisen odotuksesta sain inspiraatiota, että skräppäsin yhden leiskan ihan itsekseni. Ja olikin taas kivaa skräpätä pitkästä aikaa ja palaset tuntuivat loksahtelevan kohdalleen kuin itsestään. Leiska on ihan tosi tyypillinen mun nykyiselle tyylille, paljon kuviopaperia, vähän koristeita, pari kuvaa ja pikkuisen tarinointia. Tykkään kyllä itse tästä kovasti. (Kuva vaan on aika huono… tänään on ollut tosi pimeä päivä, voin ottaa uuden kuvan kun on vähän valoisampaa.)

Vau mitkä kakkulat -layout

Tarvikkeet: Bazzill kartonki, October Afternoon-, Scenic Route-, Basic Grey- ja Heidi Grace kuviopaperit, Bazzill kartonkisoirot, Sassafras Lass kukka, My Little Shoebox- ja American Crafts kirjaintarrat, Martha Stewart ja McGill leikkurit.

Ostosrintamalla on pitkään ollut tosi hiljaista, mutta tänään otin itseäni niskasta kiinni ja tilasin vähän joulukorttimateriaaleja. Jospa kerrankin saisin aloitettua korttien teon ajoissa ettei tulisi sitä kauheaa stressiä ja paniikkia korttien kanssa mikä mut joka ikinen joulu yllättää…

Kuten blogini lukijat tietävät, olen vannoutunut Scotchin kaksipuoleisen teipin käyttäjä. Itse teippiin olen ollut tyytyväinen, teippi on luotettavaa ja pitävää – tai niin luulin. Selatessani vanhoja leiskoja huomasin, että osa teipillä kiinnitetyistä jutuista oli alkanut irtoilla (sivut ovat vain n. 2 -2½ vuotta vanhoja).  Voi olla, että en ollut raskinut käyttää teippiä tarpeeksi tai en ollut painanut pintoja tarpeeksi  hyvin yhteen. Kuitenkin suurin syy sille, että aloin tutkia vaihtoehtoja oli, että yhdessä rullassa (koska halusin käyttää katkokelallista teippirullaa) on teippiä vain 6,1 m joten sitä joutuu ostamaan usein ja se tulee aika kalliiksikin. Lisäksi joskus on tarve kapeammalle teipille ja olen joutunut leikkaamaan teippiä puoliksi (pituussuunnassa) mikä on jotensakin epäkäytännöllistä. Sellaisesta kaksipuoleisesta teipistä taas en pidä lainkaan, jossa joutuu poistelemaan joitain suojapapereita – yäk. Näistä jutuista johtuen aloin tutkia erilaisia teippilaitteita ja lukuisten kehujen perusteella valitsin Scotch ATG 714:n (johon käy 1/4″ teippi). 

ATG 714 on iso! Se ei missään nimessä voi hukkua työpöydän sotkujen keskelle vaan erottuu sieltä sekä värinsä että kokonsa puolesta. Isoon kokoon on totuteltava, itsellä on ollut aikamoinen opettelu tuo jättiläisen kanssa. Loppujen lopuksi ATG:n käyttäminen on helppoa kunhan oppii niksit ja pientenkin yksityiskohtien teippaaminen onnistuu ongelmitta. Yhdessä teippirullassa on teippiä 33m joten se riittää aika pitkään. Teippi on 1/4″ leveää ja todella pitävää. Jos tarvitsen teippiä johonkin leveämmästi, vetaisen sitä kaksi riviä vierekkäin.

Hintaa ATG:llä on aika paljon (itse maksoin omastani n. 29 € + postikulut), mutta toisaalta ei nuo pikkurullatkaan ihan ilmaisia ole – usean vuoden käytöllä ATG kyllä tulee edullisemmaksi. Täyttörullat ATG:hen maksavat alle 2.5€ (ja niissä on siis teippiä tuo 33 m). Kaiken kaikkiaan itse olen ollut tyytyväinen laitteeseen nyt kun olen tottunut sitä käyttämään.

Askartelutapaamisiin en aio jättiläistä ATG:tä raahata mukanani, sitä varten minulla on pienempi ja sirompi Glue Glider Pro, joka on paljon söpömpikin

Tämäkin laite on helppokäyttöinen ja sillä saa teipin laitettua tarkasti (myös GlueGliderin teippi on 1/4″ leveää). Miinuksena on nuo täyttörullat, joissa on teippiä n. 18 m – täyttörulla maksaa vähän alle 10€. Kun täyttörullasta teippi loppuu, siitä jää todella paljon muovijätettä (toisin kun ATG:n täyttörullissa, joissa on muovia vain vähän keskellä olevassa rinkulassa). GlueGlideriin on useita eri teippivaihtoehtoja, itse pidän eniten Perma Tacista, joka pitää pysyvästi (lisäksi olen kokeillut High Tacia joka on vielä tiukempaa ja Repositinablea, joka puolestaan ei pidä kunnolla väliaikaisestikaan). GlueGlider Pro:n käyttämisestä Heinikan Heini on tehnyt hyvän videon.

Tällaisten isojen teippilaitteiden lisäksi on tietysti olemassa pieniäkin teippi- ja liimarollereita, joihin en ole paljoakaan perehtynyt – tietääkseni niissä on tuo sama ongelma eli täyttöpakkaukset on kalliita ja niistä jää paljon muovijätettä? Jos harkitset teippilaitteen hankkimista, suosittelen kyllä Scotch ATG:tä. ATG:n täyttörullat ovat edullisia ja ympäristöystävällisiä eikä iso kokokaan ole pelkästään miinusta